Apple Robbery on kahden pelaajan lautapeli, jonka on kehittänyt amerikkalainen pelisuunnittelija Reiner Knizia. Pelin tavoitteena on, että pelaajat kilpailevat varastaakseen mahdollisimman monta omenaa laudan keskellä olevasta puusta. Jokainen pelaaja aloittaa samalla määrällä laattoja, ja jokainen vuoro koostuu yhden laatan siirtämisestä eteenpäin, kunnes se kohtaa toisen laatan, joko oman tai vastustajan. Jos löydät oman merkin, siihen voidaan laittaa enintään kolme omenaa; jos hän kohtaa vastustajan laatan, niin vastustajan laatta poistetaan ja pelaaja varastaa kaikki siihen liittyvät omenat. Peli päättyy, kun kaikki omenat on kerätty tai kun kenelläkään pelaajalla ei ole enää liikkeitä käytettävissä. Lopulta voittaja on se, joka on kerännyt eniten omenoita.
Apple Robbery on hauska ja jännittävä peli koko perheelle, sillä se tarjoaa pelaajille monia strategisia haasteita samalla, kun he voivat nauttia vapaa-ajastaan huolehtimatta ennustettavissa olevista tuloksista. Lisäksi tyylikäs, minimalistinen muotoilu tekee siitä loistavan lahjan jokaiselle lautapelien ystävälle.
Yhteenveto
Omenoiden varastaminen on tarina, joka juontaa juurensa norjalaiseen mytologiaan ja viikinkikulttuuriin. Sanotaan, että viikinkien jumalalla Odinilla oli pyhä puu nimeltä Yggdrasil. Se oli täynnä kultaisia, maagisia hedelmiä, jotka tunnetaan maailmanpuun omenina. Näitä omenoita arvostettiin suuresti parantavan voimansa vuoksi, ja ne myönsivät kuolemattomuuden niille, jotka söivät niitä.
Eräänä päivänä jumala Loki päätti varastaa nämä arvokkaat omenat antaakseen ne muille jumalille. Tehdäkseen niin Loki muuttui valkoiseksi hevoseksi ja juoksi pyhän puun luo ottamaan omenat. Odin kuitenkin löysi hänet ennen kuin hän ehti paeta heidän kanssaan ja ajoi häntä takaa, kunnes hän sai heidät kaikki takaisin.
Siitä lähtien tästä varkaudesta tuli tärkeä osa norjalaista mytologiaa ja viikinkikulttuuria. Se edusti jumalien välistä konfliktia luonnonvarojen hallinnasta ja symboloi auktoriteettiasemien asettamien rajojen kunnioittamisen tärkeyttä. Lisäksi se toimi varoituksena niille, jotka yrittivät kyseenalaistaa vakiintuneen järjestyksen tai käyttää väärin jumalien antamaa valtaa.
Päähenkilöt
Norjalaisessa mytologiassa omenoiden varastaminen on tarina, joka juontaa juurensa muinaisista ajoista. Sanotaan, että jumalat lähettivät ukkonen jumalan Thorin hakemaan jättiläisten varastamat kultaiset omenat. Tämä tehtävä ei ollut helppo, koska Thor joutui taistelemaan useita jättiläisiä ja heidän ansojaan saadakseen omenat takaisin.
Thor matkusti Jotunheimiin, jättiläisten valtakuntaan, missä Thrymheim, kuningas Thrymin koti, sijaitsi. Siellä Thor tapasi Thrymin ja vaati häntä palauttamaan kultaiset omenat. Kuningas Thrym suostui, mutta vain jos Freya meni naimisiin hänen kanssaan. Freya oli jumalatar ja hän rakastui Odiniin, joten hän ei halunnut mennä naimisiin kuningas Thrymin kanssa.
Lopulta Odin onnistui huijaamaan kuningas Thrymin uskomaan, että Freyasta tulisi hänen vaimonsa. Tätä varten he käyttivät naamiota: Odin pukeutui Freyaksi ja Loki kunnianeidoksi. Kuningas Thrym juhli häitä, mutta kun he yrittivät poistaa naamiota, hän huomasi totuuden ja vaati kultaomenansa välittömästi.
Thor otti sitten vasaransa Mjölnir ja tuhosi kaiken huoneessa onnistui saamaan takaisin jättiläisten varastamat omenat ja palauttamaan ne Yggdrasilin maailmanpuuhun, josta ne alun perin varastettiin itse. Tämä osoitti hänen voimansa ja rohkeutensa jättiläisten edessä sekä hänen uskollisuutensa pohjoismaisia jumalia kohtaan.
väliin tulevia jumalia
Myytti omenoiden varkaudesta on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista tarinoista pohjoismaisessa mytologiassa. Se on tarina, joka juontaa juurensa maailman varhaisimpiin aikoihin, kun norjalainen jumala Odin, kaikkien jumalien isä, päätti varastaa maagiset omenat, joita jättiläinen suojelija Ymir vartioi.
Legendan mukaan Odin muuttui kotkaksi jäädäkseen huomaamatta ja päästäkseen lähemmäksi puuta, jossa omenat olivat. Siellä hän palasi ihmismuotoonsa ja alkoi kerätä niitä yksitellen, kunnes hän otti ne kaikki. Tämä herätti jättiläisen Ymirin vihan, joka lähti hänen jälkeensä yrittämään saada heidät takaisin. Hän ei kuitenkaan päässyt kiinni, koska Odin oli paljon nopeampi ja onnistui onnistuneesti pakenemaan ottamaan arvokkaat omenat mukaansa.
Nämä omenat olivat erityisiä hedelmiä, jotka jumalat loivat antaakseen kuolemattomuuden ja jopa yli-inhimillisiä voimia niille, jotka söivät niitä. Juuri tästä syystä Odin päätti varastaa ne pitääkseen ne poissa vihollistensa ulottuvilta ja siten taatakseen jumalallisen ylivallan kuolevaisten maailmaan.
Siitä lähtien tätä tarinaa on kerrottu monta kertaa symbolina jumalallisesta voitosta ihmisen raa'an voiman yli tai esimerkkinä ovelasta, joka on tarpeen halutun saavuttamiseksi, vaikka sen saavuttaminen näyttää kuinka mahdottomalta tahansa. Lisäksi siitä on tullut tärkeä symboli pohjoismaisessa kulttuurissa, koska se edusti jumalallista valtaa kuolevaisten yli sekä toimi varoituksena niille, jotka yrittivät uhmata jumalia tai anastaa oikeuksiaan ilman ennakkoilmoitusta.
Tärkeimmät käsitellyt aiheet
Omenoiden varastaminen on suosittu tarina, joka juontaa juurensa pohjoismaiseen mytologiaan. Tämä legenda kertoo tarinan siitä, kuinka norjalainen jumala Loki varasti kultaomenat jumalten puutarhasta. Tämä aiheutti suuren konfliktin jumalien välillä, mikä johti Ragnarokiin, maailman loppuun.
Legendan mukaan Loki meni puutarhaan ja varasti ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunnin kultaiset omenat. Jumalat olivat raivoissaan Lokiin hänen toimistaan ja päättivät rangaista häntä lähettämällä hänet alamaailmaan ikuisesti. Ennen lähtöä Loki kuitenkin lupasi jumalille, että jos he palauttaisivat hänen kultaiset omenansa, hän kertoisi heille salaisuuden jokaisesta heistä. Jumalat hyväksyivät ja näin he saivat arvokkaat kultaiset omenansa.
Tästä tarinasta on tullut tärkeä osa modernia pohjoismaista kulttuuria, ja sitä on käytetty teemana monissa moderneissa kirjallisissa teoksissa ja jopa elokuvissa. Applen varastaminen on myös toistuva teema monissa suosituissa norjalaiseen mytologiaan perustuvissa peleissä, kuten God of War tai Age of Mythology. Legenda esiintyy myös useissa moderneissa taiteellisissa teoksissa, kuten maalauksissa ja veistoksissa, jotka ovat saaneet inspiraationsa tästä klassisesta myyttisestä kertomuksesta.
